On kulunut melkoisen pitkä aika siitä, kun viimeksi päivitimme aikakirjojamme. Siihen ei ole muuta syytä kuin kirjurimme, Äiskän, mittaamaton laiskuus ja meidän kaikkien uusi yhteinen intohimo, kutominen. Äiskä on viettänyt jo puolisen vuotta kaiken vapaa-aikansa puikot tassuissa, ja kuten arvata saattaa, silloin ei voi kirjoittaa. Eikä istua koneella muutenkaan.

Niinpä me ollaan mietitty tätä asiaa juurta jaksaen. Bloginaukuminen vai neulonta? Blokkeeraus on kyllä tosi mukavaa, mutta vie oikeastaan kaiken valveillaoloajan. Ja villalankakerät taas ovat melkoisen vastustamattomia! Pitkän mietinnän ja useiden hallitusneuvottelujen jälkeen me tultiin jolivaaleina.. jovilaa… suurpiirteisinä ja jalomielisinä kuningattarina siihen tulokseen, että Äiskä saa harrastaa kutomista niin kauan kuin se jaksaa sitä kiinnostaa. Me kissat päätettiin auttaa äiskyliiniä parhaamme mukaan osallistumalla lankakerien hallinnoimiseen ja varsinkin tärkeään, kutomisen aikana tapahtuvaan nukkumiseen. Hih! Ja on tästä yhteistyöstä totta vie tulostakin tullut, täytyy ylpeänä todeta! Monta patalappua ja pipoa… Ja siis ihan meidän kissojen ansiosta, tietty!

Nyt me kuitenkin herättiin hoksaamaan, että hei – nythän on jo joulukuu! Siitä meille tuli ihan hirmuinen hinku tulla toivottamaan kaikille meidän ihanille kissakavereille HYVÄÄ JA LÄMPÖISTÄ JOULUN AIKAA! Kalenterin luukuthan tässä jo aukeilee pikku hiljaa, eikä aikaakaan, kun se kiva partasetä tulee ja tuo lahjoja kaikille. Ja koska me ei varmaakaan edelleenkään ehditä paljoa bolggaamaan, niin ajateltiin laittaa tähän pieni kuvakertomus siitä, miten meidän syksy on sujunut. 

Kesäkauden jälkeen tilanne on huonontunut merkittävästi, ja kissojen täällä Kissavallassa on arjen myllerryksessä alituiseen taisteltava ihmisten mielivaltaa vastaan ihan niinkin yksinkertaisten asioiden suhteen kuin ULKOILU! Emme kuitenkaan tingi aikomuksistamme, vaan ajamme asiaamme päättäväisesti.

Menisimme nyt ulos.

Siis ulos ollaan menossa. Nyt kaikki joukolla, tuijotusta. Ovi aukeaa varmasti tuota pikaa.

Minäpä katson, eikö henkilökunta jo riennä tänne päin…

Hei, kaverit, siis ette kai te aio luovuttaa…?

Noh, pieni välipala lienee paikallaan.

Ja sitten uudelleen. Tuijotusta, siskot!

Huoh! Vihdoinkin ulkona!

Kukahan tuolla asuu?

Mä haluan sisällekin tämmöisen raapimapuun!

Ei vitsit, täällähän väsyy. Hohhoijaa!

Syksyn edetessä ja pimentyessä me ollaan ulos maukumisen sijaan enimmäkseen keskitytty voimiemme kokoamiseen rauhallisten joogaharjoitusten kautta… ja nukkumiseen. On tärkeää saada tarpeeksi unta talvikauden aikana! Keväällä vastarintaliikkeemme kokoaa taas joukkonsa ulko-ovelle…

Kurnau ja muiskis täältä kotilinnan lämmöstä!

Terveisin Viivi, Veera ja Mimosa - Kissavallan Kuningattaret

Melkein koko kevät on kulunut niin ettei me olla keretty koneelle ollenkaan. Siihen on parikin syytä – eka on tietysti meidän kirjuri Äiskän mittaamattoman paheksuttava laiskuus… Ja myönnettävä on, että ei me itsekään oltais oikein viihdytty koneen ääressä viime aikoina. Nythän on nimittäin ULKOILUKAUSI, tietty! Me kuningattaret ollaan ulkoiltu melki joka päivä tuolla linnan puutarhassa ja meidän tavoite on, että kesän aikana päästään vähintään kolmesti päivässä tarkistaan tiluksia. Tähän mennessä ollaan päästy keskimäärin kahteen kertaan, eli ulkoiluun aamuin illoin. Joten ihan hyvin projekti edistyy!

Tämmöistä meidän linnan puutarhassa on…

Jonkun pitäisi todellakin siivota täällä hieman… Henkilökunta!

Tässä me ollaan ihan uupuneita päivän ulkoilurupeaman jälkeen.

Sitten vähän nolo juttu – nimittäin ennen kuin meihin iski blogilaiskuus, niin me saatiin tämmöinen hirmuisen herttainen tunnustus Bediitan ja Miirun porukalta. Nyt sitten vihdoin saadaan se julkaistua täällä Kissavallassa. Kiitos teille, ootte ihkuja kavereita!

Huomenna me täytetään taas vuosia. (Shh… tämmöisiltä vähän iäkkäämmiltä leideiltä ei saa enää kysyä montako…)  Oikeastaan Mimosallahan oli synttärit jo maaliskuussa, mutta yleensä me ollaan saatu äiskältä ja iskältä synttäriherkut aina kaikki kolme samana päivänä. Joten aamulla on luvassa kinkkua ja rapsuja ja hellimistä ihan erityisen paljon!

Ja nyt me sitten myös laitetaan blogi virallisesti kesälomalle, kerta me aiotaan jatkaa ulkoilukautta ihan täysin rinnoin ja palkein! Kun on levottomat tassut, levottomat tassut levottomat levottomat tassut… ;D

Kesäisen lämpöisiä ja pehmoisia terkkuja kaikille meidän kivoille kissakavereille! Ja tietty meidän rakkaille ihanille poikaystäville ihan hirrrrmuisen hellät pusut ja rutistukset… <3 Me tykätään teistä edelleen ihan soikeina!

KEHRÄÄVÄÄ KESÄÄ

toivottavat Viivi, Veera ja Mimosa

Aluksi kuva-arvoitus! Missä kissa?

“Täällähän minä!”

“Aika paljon lunta ympärillä. Parempi ehkä pysyä täällä puun juurella…”

Samaan aikaan toisaalla: Veera ei tykännyt lumesta ja päätti poistua sisätiloihin.

“Tää on mun värisevä siili. Se on mulle tärkeä.”

Lopulta päätin, että tilukset olivat ihan tarpeeksi hyvässä kunnossa, ja palasin omia jälkiäni pitkin sisään. Kauhean kylmää se lumi, brrr! Äiskä oli keittiössä, niin kuin sen kuuluukin olla. Pyysin siltä heti kinkkua, koska olin niin reipas ulkoilijakissa ja tiesin ansaitsevani lisäherkun. Järkytyksekseni äiskä ei kuitenkaan antanut minulle minkäänlaista herkkupalaa! Siis ihan käsittämätöntä! Lisäksi iskäkin kieltäytyi huomaamasta ahdinkoani!

Pahastuneena viritin kovaäänisen valitusvirren…

Ei aina käy niin kuin haaveillaan, ei kinkkua saa vaikka niin haluaa!

Ei aina käy niin kuin kissa haaveilee, vaikka herkkuja kissa ain’ ansaitsee!

Ei äiskään voi luottaa, ett’ siltä herkkuja saa,

vaikka keittiöss’ ollaan ja kinkkuleike odottaa!

Ei aina käy niin kuin haaveillaan, vaikka herkkuja oottaa, ei niitä vain saa!

Äiskä ei heltynyt, vaan nappasi minut epäkohteliaasti kainaloonsa ja yritti silittää ja selitellä jotain. Ei muka ollut kinkkua! Säälittävä yritys äiskältä… En oikein uskonut näitä epämääräisiä vakuutteluja, ja siirryinkin etäämmälle huijaavasta äiskästä. Pah.

Ei aina käy niin kuin kissa haaveilee…

Everybody! Let’s miau together… Vaikka herkkuja oottaa, ei niitä vain saa!

Valituslaulun tunnelmaan voitte eläytyä täällä.

Herkkurikasta sunnuntaita kaikille meidän kivoille kavereille! Rouskuttakaa meidänkin puolesta…

Terveisin Kuningatar Viivi

Kissavallassa on tapahtunut ikävä yhteentörmäys aamupäivällä kissan ja ihmisen välillä. 

Yhden ihmisen ja kissan kolari johti ihmisen kaatumiseen ja huonekalujen meluisaan siirtymiseen paikoiltaan. On mahdollista, että kissan päälle astuttiin kolarin yhteydessä. Tästä ei silminnäkijöiden puutteessa ole kuitenkaan täyttä varmuutta. Ihmisosapuolelta asiaa tiedusteltaessa hän totesi: – Jäin ylinopeutta ajaneen kissan alle. Kissa tuli vasemmalta aivan liian suurella tilannenopeudella. Yritin väistää vasemmalle, ja samoin teki kissa. Sitten yritin väistää oikealle ja samoin kissa. Sitten kaaduin keittiökalusteisiin.

Kyseisessä kohdassa sijaitsee vaikeakulkuinen mutka, jossa näkyvyys on jonkin verran rajoitettu.

Osapuolena ollut kissa pakeni onnettomuuspaikalta. Se onnistuttiin myöhemmin jäljittämään sohvan alta, vuodevaatelaatikon takaa. Kissa ei kuulusteltaessa tunnustanut syyllisyyttään, vaan totesi ollensa etuajo-oikeutettu, ja kertoi vaativansa korvauksia keittiökalusteiden äänekkään kolinan aiheuttamien henkisten kärsimysten vuoksi. Kuulusteluissa kissa osoitti mieltään kääntämällä toistuvasti selkänsä onnettomuuden toista osapuolta kohti.

Tutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä, että tapahtumien kulkuun on vaikuttanut kolmas osapuoli.  Kissojen välinen takaa-ajo on saattanut olla alkusysäyksenä tapahtumasarjalle, joka johti välikohtaukseen kissan ja ihmisen välillä.

Alkoholilla tai kissanmintulla ei ollut osuutta asiaan. Poliisi haluaa muistuttaa siitä, että liikenteeseen on suhtauduttava varovaisuudella ja noudatettava asianmukaisia tilannenopeuksia. Kissojen väliset kilpa-ajot on syytä suorittaa sille varatulla alueella eikä yleisen liikenteen seassa.

Kissa vahvistaa kuulustelupöytäkirjan tiedot.

                           MISSIKISATKO ?

Ehei, vaan IHAN OIKEAT kauneuskilpailut !
Kerrankin, siis kerrankin, on sellaisia tyttöjä pitkä rivi jotka on ihan luonnonkauniita. Esiintyvät ihan sellaisina minkälaisiksi Luoja on heidät luonut.Ei oo rullattu, föönattu, eikä värjätty.
Ei oo tehty rasvaimuja, ei kohotuksia, eikä annettu botoxruiskeita.
Ei oo pistetty tekoripsiä, ei oo meikattu, eikä oo posliinikuoria hampaissa.
Eivät oo käyttäneet laihdutuslääkkeitä, eikä heillä oo anoreksiaa, eikä bulimiaa.He ovat itsenäisiä, vaikka ovatkin sosiaalisia.
He ovat luonnollisia ja aitoja, eikä heissä ole mitään tekopyhää.
He ovat empaattisia ja rehellisiä, eivätkä osaa kieroilla.

Ovat siis, päästä varpaisiin,
ihka oikeita Kaunottaria isolla K:lla !

LOKILIKAT -kilpailun puffi JÄRJESTÄJÄN luvalla

Äänestä meitä – me ollaan (kauneus)kuningattaria!

Uusi vuosi on päässyt mukavasti käyntiin, ja kaikenlaista kivaa on tapahtunut. Ensinnäkin me ollaan saatu ihan huippuihku huomionosoitus, ja vieläpä kolmelta taholta!*

* Edit: Siis neljältä taholta, kerta Leksa ja Hössökin antoi luvan prenikkakaappaukseen… 

YOU MAKE MY DAY -award. “Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times.” Eli siis suomeksi. ”Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja.”

Tällä tavalla meitä on muistaneet Reeti, Viisikko ja Kollo-kissa. Kiitos, ihanat kullanmurut! Me ajateltiin vähän niin kuin Reetikin, että kun ton palkinnon saa antaa eteenpäin kymmeneen paikkaan, niin miksei sitten useampaan… Mekään ei haluta unohtaa ketään tärkeetä ja kivaa kissakaveria, joten kaikki kenen linkki on meidän “Suhteet ulkovaltoihin”-sivulla saa poimia ton prenikan halutessaan mukaansa. Kerta te kaikki ootte niin kultaisia!

Toinen kiva asia on, että nyt (tai ainakin melko pian) alkaa odotettu ja jännittävä Lokilikat -äänestys!

Me ollaan kaikki kolme mukana kisoissa, ja vähän meitä jänskättää! Meidän kilpailukuvat voi käydä katsomassa täältä.

Sitten pitää vielä mainita, että me odotetaan että tästä vuodesta tulee ihan erityisen hyvä vuosi… nimittäin pussiruuan tarjoilun kannalta! Äiskä ja iskä on hoitaneet asian ihan mallikkaasti nää ekat pari viikkoa, mutta ihan muistutuksena vaan, kun joskus niiltä unohtuu käydä ajoissa hakemassa lisää. Eli siis äiskä ja iskä: älkää nyt vaan tuudittautuko mihinkään valheelliseen ajatukseen siitä, että me pärjätään kyllä pari päivää pelkillä raksuillakin. On ihan ensiarvoisen tärkeää, että pussiruokaa on joka päivä saatavilla, ja sen takia me halutaankin nyt antaa teille päänsilitys siitä, että tähän asti homma on pysynyt hallussa. Nyt ei sitten lipsuta, eihän?!

Ei meillä muuta tällä kertaa, Kissavallassa kaikki hyvin.

Kissavallan joululoma alkaa olla lopuillaan ja asukkaat palailevat arkisiin askareihinsa. Joulunvietto on ihan mukavaa touhua! Herkkuja riittää, kuusenpalloilla on hauska leikkiä ja ihmiset ovat paljon rennompia kuin yleensä…

Tällä tavalla meillä vietettiin joulua.

Ensin huolehdittiin pyykinpesusta.

Sitten siivottiin. Veera auttoi urakassa keräämällä kuusenpallot kuusesta.

Joulupesu täytyy suorittaa asianmukaisesti kuningattarellisen arvokkuuden säilyttämiseksi. Mimosa näyttää mallia.

Eräiden joulurauhaa eivät turhat haahuilut häiritse!

Viivi nukahtaa kinkkua täynnä olevan massunsa vierelle. Kameran läsnäolo herättää nukkuvan kaunottaren hetkeksi…

…vaan eipä aikaakaan, kun neiti torkahtaa jälleen. Mikä voisi olla mukavampaa?

Viivi ja Veera ilahtuivat silmin nähden joululahjaksi saamastaan raapimalaudasta!

Tämän hienon lahjan sai iskä Veera!

Epäilyttävää laitetta on paras pitää silmällä.

Joulunvietto huipentui riehakkaaseen piirileikkiin.

Mimosan sydämellisen poseerauksen myötä Kissavalta toivottaa teille kaikille

Nähdään vuonna 2008!

Tervetuloa KISSAVALTAAN.

Täten virallisin ja asianmukaisin juhlamenoin ilmoitetaan seuraavaa: Pian on jälleen kesä tulossa talven keskelle! Juhlan (sekä tietysti uuden virtuaalisen kotiteatterimme, siis tämän blogin) kunniaksi armoitetut kuningattaremme hyppäävät rohkeasti jouluisiin näytelmärooleihin.

KISSAVALTA YLPEÄNÄ ESITTÄÄ: USKOMATTOMAN SÄKENÖIVÄ, ENNENKUULUMATTOMAN VALTAISA SEKÄ VILPITTÖMÄSTI JOULUN ILOA JULISTAVA SPEKTAAKKELI…!

TIERNAKISSAT*

Vanha suomalainen joulukuvaelma.

Henkilöt:

Kuningas Herodes – Kuningatar Mimosa

Hiirikansan kuningas – Kuningas Juhana Hiiri

Knihti, Herodeksen sotapäällikkö – Kuningatar Viivi

Mänkki, tähden pyörittäjä – Kuningatar Veera

(Hiljaisuus. Huone pimenee ja valo syttyy näyttämön ylle.)

(Seisovat rivissä katsomoon päin. Mänkki taustalla sytyttää kynttilänsä ja ryhtyy heiluttamaan tähteä edestakaisin.)

Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle, sekä isännille että emännille jokaiselle kuin talossa on.

Ja me toivotamm’ ja me toivotamm’ onnellista ja hyvää joulua ja sitä taivaallista ystävyyttä joka meidän kaikkemme ylitse käy.

(Esiintyjät asettuvat neliöön.)

Herodes:

(Kävelee edestakaisin heilutellen häntää miekkaa ja erottaen sillä joka kerta Hiirikansan kuninkaan ja Knihdin vastakkain asetetut miekankärjet.)

Herootes hän se ajoi hevosillaan ja ratsuillaan, siihen asti kun hän tuli Hiirikansan maalta. Siihen asti kun hän tuli Peetlehemin tykö.

Herodes: Kuningas Herootes olen minä.

Hiirikansan kuningas: Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki.

Herodes: Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan kuningas Herootes, joka kannan minun kultaista kruunuani minun esi-isäini jälkeen. Hoo, miksi olet noin pieni?

Hiirikansan kuningas:

(Kävelee hänt miekkaansa heilutellen kuten Herodes edellä.)

Hoo, jos minä olen pieni, olen minä kaikilta tunnettu. Hoo, jos minä olen pieni, olen minä hyviltä kaivattu. Yksi herra ja kuningas Hiirikansan maalta.

Herodes: Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja kuningas Hiirikansan maasta, pitää sinun lankeeman minun eteeni polvilles’ ja rukoileman minua.

Hiirikansan kuningas: Ei, vaan Knihti.

Herodes: Sinä taikka sun henkes.

(Hiirikansan kuningas lankeaa polvilleen Herodeksen eteen, joka laskee miekkansa hänen olkapäälleen.)

Kaikki (paitsi Hiirikansan kuningas):

Katsokaatte nyt tuota Hiirikansan kuningasta, kuinka sen pitää rukoileman Herootesta ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

(Hiirikansan kuningas nousee.)

Kaikki:

Ja nyt te ootta nähäneet tuon Hiirikansan kuninkaan, kuinka sen piti rukoileman Herootesta ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Mänkki: Menkää Petlehemiin Juutaan maan Taavetin kaupunkiin. Siellä te löydätte vastasyntyneen poikalapsen kapaloituna makaavan seimessä, jota Herran enkelit vartioitsevat ynnä härkäin ja aasein kanssa.

Kaikki:

Piltin synnytti Petlehem ja Petlehem, josta iloitsee koko Jerusalem. Hän pantiin seimeen makaamaan ja makaamaan, kuin hallitsee ilman lakkaamatt’. Aasi se seisoi härkäineeen ja härkäineen, kussa piltti oli pienoinen.

Kaikki:

On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on. Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion. Hän on sen Ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi, vaan ehkä hänen soittons’ maan ympär’ kajahtavi.

Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti, vaan Piltin hartioilla se Herruus lepäilevi. Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi, vaan ehkä hänen soittons’ maan ympär’ kajahtavi.

Kaikki:

(Mänkki nakertaa pyörittää laulun aikana tähteään.)

Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta, itäiseltä maalta, sanomaton kirkkaus se ulos loisti ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty, ulos lähetetty ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia.

Herodes: Knihti, mun palvelijani.

Knihti: Jaa, minun armollinen majesteettini.

Herodes: Oletko nähnyt niitä kolmia Itäisen maan viisasta miestä?

Knihti: Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Itäisen maan viisasta miestä, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtijaat ja ottivat toisen tien ja menivät kukin eri teitä omalle maalleen.

Herodes: Sepä minua sangen suuresti harmittaa ja sydämelleni käy, että nuo kolme Itäisen maan viisasta miestä menivät kuin viekkaat varkaat toista tietä omalle maallleen. Mene ja satuloitse valkea orhini, jolla minä olen sotinut Turkkia ja Tattaria vastaan; sillä tahdon minä nyt sotia noita kolmea Itäisen maan viisasta miestä vastaan. Mene myös Petleheemiin Juutaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat, kunnes olet tavannut sen äsken syntyneen juutalaisten kuninkaan.

Knihti:

Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies ja vaikka olen varustettu joka tiess’, keisari saa vastata edestämme. Mitä me olemme kukistaneet, siihen on meitä opetettu, että totella keisaria ja kuunnella pyhää lakia ja kuunnella pyhää lakia.

(Knihti poistuu taaemmaksi.)

Kaikki:

Keisari Aleksanteri, Suomenmaan suurruhtinas, hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrangin, hän kääntää. kaataa kaikki vihollisen maat, siis kaikki kansamme riemuitkaat, kun olette päässeet vaivoista. No tain tähtein, no tain tähtein siis taivahan ovet ne avattiin ja kunnian kruunulle veisattiin tai terveille luoduille laulettiin tai lauma laitumelle laskettiin.

(Knihti tulee.)

Knihti: Nyt minä olen käynyt Petlehemissä Juutaan maan Taavetin kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset.

Herodes: Koska sinä olet ollut niin rohkea ja silitellyt minun kultaista kruunuani, tahdon minä palkita sinut silakoilla kullalla ja hopialla ja sinulle antaa yhen verisen todistuksen miekkani kärjestä.

(Avaa miekallaan Knihdin ja Hiirikansan kuninkaan ylhäällä ristissä olevat miekat.)

Herodes: Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä mun matkani pitää. Risti sun rintaasi, miekka mun tuppeeni.

(Kaikki panevat miekan tuppeen.)

Kaikki:

Synti suuri surkia, kun särki taivahan, niin täytyi alas astua jo Herra Jumalan. Vaan rakkaudest’ Jumala teki meille tämän maan, josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Jopa joutui jouluaamu kristikunnalle, josta ompi ilo saatu koko maailmalle. Vaan rakkaudest’ Jumala teki meille tämän maan, josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Enkelit ne paimenille ilmoittivat juur’, et Juutaan maalla syntynyt on Vapahtaja suur’. Vaan rakkaudest’ Jumala teki meille tämän maan, josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Kaikki:

Virret taivahan ne kajaa harpuin kymmentuhansin. Jeesus kuningas on taivaan haltii kiitos Jumalan. Hän on yksin vallan päällä, maailman pivoissans’ pitää. Halleluja, Halleluja, Halleluja. Aamen.

Knihti: Emme ole millään viekkauvella emmekä vääryyvellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan teijän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä kissoja ja pyyvämme lanttia.

Mänkki: Ja tähteemme kynttilän pätkää.

(Knihti kerää rahaa.)

Kaikki:

Kiitos olkohon, kiitos olkohon teijän lahjainne edestä. Teijän lahjanne pitäis oleman julki Jumalan edessä. Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet. Ja me toivotamm’ ja me toivotamm’ onnellista ja HYVÄÄ JOULUA.

(Kumartavat ja lähtevät pois.)

*Kissavalta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, kaikenpuoliseen hyväntahtoisuuteen, tasa-arvoon ja tasapuolisuuteen pyrkivä blogi. Kissavalta sanoutuu irti kaikista ylläolevassa tekstissä esiintyvistä kansallisuuksiin, rotuihin, sukupuoliin tahi muihin kansanryhmiin kohdistuvista kannanotoista sikäli kuin ne loukkaavat, pilkkaavat tai harmittavat yksittäistä henkilöä tai kansanryhmää. “Tiernakissat” perustuu suomalaisessa kansanperinteessä toistuvaan joulukuvaelmaan “Tiernapojat”.

ILOISTA JOULUNAIKAA ITSE KULLEKIN SÄÄDYLLE!

Toivottaa Kissavalta