Ihmispalvelijoiden toiminta täällä Kissavallassa on taas aiheuttanut pahennusta ja närää. Kaikki alkoi siitä, kun olimme Veeran kanssa pitkästä aikaa linnan puutarhassa tiluksiamme tarkastamassa…
Aluksi kuva-arvoitus! Missä kissa?
“Täällähän minä!”
“Aika paljon lunta ympärillä. Parempi ehkä pysyä täällä puun juurella…”
Samaan aikaan toisaalla: Veera ei tykännyt lumesta ja päätti poistua sisätiloihin.
“Tää on mun värisevä siili. Se on mulle tärkeä.”
Lopulta päätin, että tilukset olivat ihan tarpeeksi hyvässä kunnossa, ja palasin omia jälkiäni pitkin sisään. Kauhean kylmää se lumi, brrr! Äiskä oli keittiössä, niin kuin sen kuuluukin olla. Pyysin siltä heti kinkkua, koska olin niin reipas ulkoilijakissa ja tiesin ansaitsevani lisäherkun. Järkytyksekseni äiskä ei kuitenkaan antanut minulle minkäänlaista herkkupalaa! Siis ihan käsittämätöntä! Lisäksi iskäkin kieltäytyi huomaamasta ahdinkoani!
Pahastuneena viritin kovaäänisen valitusvirren…
Ei aina käy niin kuin haaveillaan, ei kinkkua saa vaikka niin haluaa!
Ei aina käy niin kuin kissa haaveilee, vaikka herkkuja kissa ain’ ansaitsee!
Ei äiskään voi luottaa, ett’ siltä herkkuja saa,
vaikka keittiöss’ ollaan ja kinkkuleike odottaa!
Ei aina käy niin kuin haaveillaan, vaikka herkkuja oottaa, ei niitä vain saa!
Äiskä ei heltynyt, vaan nappasi minut epäkohteliaasti kainaloonsa ja yritti silittää ja selitellä jotain. Ei muka ollut kinkkua! Säälittävä yritys äiskältä… En oikein uskonut näitä epämääräisiä vakuutteluja, ja siirryinkin etäämmälle huijaavasta äiskästä. Pah.
Ei aina käy niin kuin kissa haaveilee…
Everybody! Let’s miau together… Vaikka herkkuja oottaa, ei niitä vain saa!
Valituslaulun tunnelmaan voitte eläytyä täällä.
Herkkurikasta sunnuntaita kaikille meidän kivoille kavereille! Rouskuttakaa meidänkin puolesta…
Terveisin Kuningatar Viivi
helmikuu 24, 2008 kello 4:55 ip
Vähän jouduttiin ekana ettii sua kuvasta! Mutta löyty!
Laulusta oot niin oikeessa ja kaunis esitys… Ton pitäis kuulua kissojen ydinosaamisalueeseen tai mikä tää on tää, kollektiiviseen alitajuntaan, just sinne. Koska “aina käy niin” kumminkin. Herkkuja mahtuis elämään enemmän, selvä se!
helmikuu 24, 2008 kello 5:29 ip
Musta ja Harmaa, niin, mä olinkin piilossa!
Nyt mä oon taas kerran niin liikuttunut teidän osoittamasta henkisestä tuesta! *sniff* Kissarintama pitää! Vertaistuki onkin juuri nyt mulle hyvin tärkeää, koska – voitteko kuvitella – ei olla vieläkään saatu herkkua! Törkeetä ja aika käsittämätöntä… Mutta ei menetetä toivorikkauttamme! Huomenna on aamu uus…
helmikuu 24, 2008 kello 6:49 ip
Blogissamme on jotain teille!
helmikuu 26, 2008 kello 7:17 ap
Aika huomaamattomasti oot piilossa ton Tuijan juurella ja oot löytäny just sellasen lumettoman paikanki sieltä
Siks me tiedetään, että minkä nimisiä noi puut on, kun meillä on niitä samoja
Ei meilläkään yleensä olla kuulevinaan, kun me yritetään viritellä jotain valitusvirttä, mutta se saattaa johtua siitä, että meillä molemmilla on niin vaatimattomat volyymit äänissä, että se ei saa noita ihmisiä hermostumaan
Oliskohan teillä toiminu joku itkuvirsi paremmin ja teiän äiskä olis alkanu poraan ja rynnänny tyhjentään jääkaappia teiän nenän eteen
helmikuu 26, 2008 kello 12:55 ip
Ulkona on kyllä plajon hyviä piilopaikkoja. Meilläkin on ton tyylinen puska..Hmm. Täytyykin ensi kerralla kokeilla miten toi toimis meillä.
Mitä herkkujuttuun tulee, kannattaa alkaa treenata jääkaapin avausta sitten ei ainekaan homma oo palvelijoista kiinni.
Meilläkin on herkkujen kanssa vähän niin, että niiden eteen saa aina tehdä jotain. Nam..Onkohan meillä vielä kuivattuja herkkuja jossain.. Emäntäää!
helmikuu 26, 2008 kello 3:45 ip
Voih! En millään pysty puolustamaan rotuni epämiellyttävää käytöstä mutta toivon että he pian hankkisivat kinkkua teille sillä totisesti, olette sen ansainneet!
helmikuu 26, 2008 kello 7:32 ip
Enstekskii mä tunsin sun sulohäntäs heti! Onhan mulla nyt silmät päässä.
Toiseks, kamalasti lunta teillä! Mun pihalla ei oo yhtään, ei siis niin yhtään!
Ja kolmanneks! Siis kolmanneks ja kaikkein tärkeimmäks! Et saanu kinkkua?!?!? Vaikka äiskä oli jo valmiiks keittiössä? Nyrkin ja hellan välissä, niinku mun isi sanoo mun äitille (tosin äiti urputtaa siit jotain, ett älä mulle kuule ala). No, joka tapauksessa mä ymmärrän sun järkytykses. Eihän tommosta vois eikä SAIS sattua ollenkaan! Ei kinkkua, vaikka keittiössähän sitä säilytetään. Kinkkua, joka on tarkoitettu kaikelle karvakansalle, joka hallitsee residenssiä. Siis kinkkua!
Mä aloin heti laulaa täysillä tota sun lauluus! Niinku näin: …. VAAAAIIIIKK HERRRRRKKKUJAAA KIIISSAAA AAIINNNN AANSAITSEEEEEEE.
Mä kato osaan laulaa korkeelta ja kovaa, niiinkus tiedät.
Mä oon syvästi pahoillani sun erittäin huonosta kohtelusta. Toistan ties monettako kertaa, tuu tänne mun tykö. Jos meillä ei palvelu pelaa äitin ja isin puolelta, ne saa sen karvaasti tuta! Mä metsästän ainaski triljoona hiiruloo siin tapauksessa ja vien ne kaikki äitin sänkyyn, tulee siihenki pikkasen vipinää. Ja varmalla tippuu kinkkua!
Koita päästä järkytyksestä yli, mä kannan sut mun vahvoilla ja hellillä tassuilla Nukkumatin luo, jossa saat levätä ja unohtaa moiset kokemukset. Ja vahdin sun untasi ja pidän sua kainalossa. HaliPusPai! <3
helmikuu 29, 2008 kello 6:04 ip
Miiru, Mirri ja Miuku: Voi kiitos, ootte ihkuja!
Me laitetaan pysti heti esille kunhan äiskä päästää meidät pidemmäksi aikaa koneelle…
Poju ja Tiikeri: Mä olen kissa näkymätön…
Hihii, mä sain äiskän heti samana iltana melkein murtumaan, kun jatkoin vaan samaa rataa… Se on yllättävän kovis muuten, nykyään ei meinaa miuku tehota vaikka kuinka ruikuttais! 
No, eilen mä sain sitten jo pienen siivun kinkkua. Mutta sitä kuulemma säännöstellään. Todella outoa käytöstä. Ja vielä palvelijoilta…! :/
Perditan jengi: Joo, oli aika kivaa – kyllä puskiin kannattaa tutustua!
Mä alan heti tänä yönä harjotteleen sitä jääkaapin aukasemista, miten mä en oo ikinä tullu ajatelleeksi tota? Hyvä vinkki… :d
Mimosa: Nii-in!
Onneksi on olemassa tommosia VIISAITAKIN ihmisiä, äiskän pitäs todellakin ottaa susta oppia!
Reeti: Sulohäntä… Oma kultanen… <3 Ite oot sulohäntä!
Meille tuli muuten lisääkin tota lunta, saat tulla hakeen jos haluut…
Sä oot niin ihku! Mä tuun ihan varmana vielä joskus sun luo asumaan, kerta sä osaat järkätä tytölles hyvät olot ja sitten me voitais viettää aikaamme kylki kyljessä kellitellen… Oih! Ja tiekkö, äiskä melkein alko itkeä häpeästä, kun säkin rupesit laulamaan!
Se mutisi itekseen että voi ei, nyt se Reetikin siellä jolisee, ja meillä ei oo kinkkua, huomenna on todellakin muistettava käydä kaupassa… Emmä tiedä mikä se kauppa on, mutta onneksi kinkkua oli ihmeellisesti ilmestynyt eilen jääkaappiin! Joten se laulu auttoi lopulta! Niin että kyllä sä oot sitten taitava ja ihana ja komea ja mun oma mussukka… <3 <3 <3
maaliskuu 4, 2008 kello 4:20 ap
Kumma juttu, kun kinkkua välillä saa ja välillä ei. Pitäisihän ihmisten tietää, että kinkku tuoksuu kissan nenään aivan vastustamattomalta. Merkillistä säännöstelyä.
Ja minunkin emäntäni on välillä unohtanut ostaa kinkkua. Mitenköhän semmoinen on ylipäänsä mahdollista – ruokakassin tärkein ostos kissanruoan ja lihojen lisäksi.
maaliskuu 28, 2008 kello 1:52 ip
Ei olla maistettu mämmiä.
Miuku meinasi kyllä maistella tuota kuvassa olevaa kukkaa, mutta ei mamma antanut. 
maaliskuu 30, 2008 kello 12:42 ip
Heeeiii!! Mimmikalenterissa lukee, että tänään on Mimosan synskät! Paljosti onnea Mimosalle! Kai ainaski tänään tulee kinkkua?
Ja hurhurterveiset mun omalle kullalle! <3
toukokuu 11, 2008 kello 1:06 ip
Hei täälläkö on synttärisankari Viivi 11.5.? Onnea purrnau onnea!
toukokuu 16, 2008 kello 2:45 ip
Joku Viivi varmaan vietteli synttäreitä, mutta meillä on Veeran kaa vanhentumispäivä vasta kesäkuun alussa…
Mutta kiitti kuitenki! Ja onnee teillekin, kerta me ei ehkä muisteta onnitella oikeen päivänä kun meidän äiskä on tommosissa jutuissa ihan lahopää… ;D
toukokuu 24, 2008 kello 11:41 ap
Tulkaaahan ihmeessä blogiimme juhlimaan 2-vuotissyntymäpäivääni huomenna 25.5!
heinäkuu 8, 2008 kello 4:58 ip
en meinannu ekaks löytää sua mutta kuitenkin hoksasin missä olit katsos kun en minä mikään ihan tyhmä kissa ole. olette muuten kaikki oikein lutusia kissoja.